Menneenä kesänä ja syksynä on keskustelu jälleen vellonut lohen ympärillä. Tenolla on väännetty uudesta kalastussäännöstä, jonka on määrä astua voimaan kaudella 2017. Kemijoen voimaloiden kalatiehankkeista on joka kesäiseen tapaan taitettu peistä. Hiitolanjoen kalatiehanke Laatokan järvilohen pääsemiseksi Suomen puolen kutualueilleen, kolmen voimalaitoksen ohi, näyttää vihdoin saavan tuulta alleen. Asia, joka lienee ollut kuitenkin kaikista eniten kansan huulilla, ja tiedotusvälineissä on Tornionjoki ja lohikuolemat.
Kaikki lohenkalastajat muistavat varmasti lohikesän 2014 pitkään. Kausi oli lohennousun osalta suorastaan satumainen, kun Luonnonvarakeskuksen Kattilakosken kaikuluotaimen ohitti yli 100 000 lohta. Kalamäärä myös näkyi joessa ja pitkin jokivartta vietettiinkin heinäkuun helteitä lukuunottamatta kalastuksen juhlaa. Tuona kesänä näkyi kuitenkin ensimmäiset huolestuttavat merkit, kun kuolleita lohia nähtiin mätänemässä ja valumassa alas pitkin jokea. Samaan aikaan oli kuitenkin kovat helteet. Vaikka ensimmäiset lohikuolemat raportoitiinkin vielä kylmän veden aikaan, Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran virallisessa raportissa kauden lopussa oli vain arvailuja kuolemien syystä. Hellettä ja valtavaa kalamäärää pidettiinkin myös yleisesti lohikuolemien päällimmäisenä syynä.
Myös menneestä kesästä muodostui kelpo lohivuosi, Kattilakosken nousumäärän kavutessa hieman 58 000 kalan paremmalle puolelle. Viime kesänä veden lämpötila joessa pysyi kuitenkin koko kauden viileänä ja korkeimmillaankin se pysyi alle 19 c asteen. Tästä huolimatta varsinkin kovimman lohennousun jälkeen heinäkuun alussa ja puolivälissä jokusia kuolleita lohia osui myös meidän silmiimme. Tämän jälkeen tilanne rauhoittui ja elokuussa lohikuolemia ei tainnut suuremmin esiintyä. Syksyn edistyessä ja lohen kutuajan päätyttyä alkoi kuitenkin tulemaan jokivarresta jälleen havaintoja kuolleista ja kuolevista lohista. Luken arvioiden mukaan kaudella 2015 saattoi jokeen kuolla joitain tuhansia lohia. Myös Yle uutisoi asiasta useampaan kertaan kesän ja syksyn mittaan. Viime perjantaina 4.12.2015 uutisoitiin Eviran loppusyksyllä 12 näytekalasta saamista tuloksista. Tulosten mukaan lohikuolemien syynä oli poikkeuksellisen voimakas vesihometartunta. Vesihome on kuitenkin yleensä toissijainen kuolinsyyn aiheuttaja, joten on luultavaa, että se on peittänyt lohien varsinaisen kuolisyyn ainakin osittain alleen. Vesihometartunnathan ovat lohissa kudun aikaansaaman rasituksen jälkeen melko yleisiä ja on luonnollista, että joka vuosi osa kudun rasittamista kaloista kuolee vesihomeen heikentäminä.
Ruotsin puolella tutkijat löysivät kesällä kahdesta näytekalasta merkkejä udn (ulcerative dermal neurosis) kalataudista eli lohikalojen ihokuoliosta. Se on havaittu ensimmäisen kerran Iso-Britanniassa 1880-luvulla ja tämän jälkeen satunnaisesti lohijoista ympäri maailman. Udn ilmenee yleensä erityisen kylmissä veden lämpötiloissa, kun lohet tai taimenet vaeltavat mereltä jokiin. Tartunnan syytä ei kuitenkaan tiedetä. Tornionjoen lohikuolemat ovatkin luultavasti monen tekijän summa. Täytyy huomata, että kaloja on joessa ollut nyt useampana kesänä enemmän kuin vuosikymmeniin. Näin ollen myös kuolleita kaloja näkyy enemmän ja mahdolliset taudit leviävät suurissa kalatiheyksissä helpommin. Ruotsissa villit eli rasvaevälliset kalat pitää vapauttaa vetouistelussa. Myös ammattikalastajien saaliista suuri osa on pyritty ohjaamaan istutettuihin kaloihin. Nämä päätökset ovat olleet Ruotsilta hienoja kannanottoja ja ovat omalta osaltaan edistäneet luonnonlohikantojen elpymistä Itämereen laskevissa lohijoissa. Rasvaevällisten kalojen vapauttaminen erityisesti rysästä, mutta mahdollisesti myös uistelussa lisää kuitenkin lohien ihovaurioita. Ihovaurioita saaneet kalat sairastuvat huomattavasti herkemmin erilaisiin infektioihin, kuten vesihomeeseen.
Myös Matkakoskella edelleen ainakin jossain määrin jatkuva rokastus vahingoittaa lohia ja altistaa niitä tartunnoille. Myös catch and release kalastus on ollut lohikuolemien vuoksi tapetilla. CR-kalastus on kuitenkin ollut Tornionjoella vielä sen verran vähäistä, ettei se voi olla lohikuolemien takana edes teoriassa. Tulevalle kaudelle Luke, ELY-keskus ja Evira ovat sopineet yhteistyöstä, jotta alkavalla kaudella mahdollisissa lohikuolematapauksissa näytekaloja saataisiin tutkittavaksi mahdollisimman tehokkaasti.
 |
| Toivottavasti tämä näky tulee tutuksi jälleen ensi kaudella... noin viisikiloista lohta korjataan Naamisuvannolla. |
Positiivinen asia on, että lohikuolemia alkoi syksyllä kuulumaan enemmän vasta kudun päätyttyä. Toivotaan, että lohen kutu onnistui myös menneenä syksynä ja viime vuosina havaittu upea kehitys lohenpoikasten tiheyksissä pitkin Tornionjokea jatkuu! Myös uisteluharrastajilta ja ruotsalaisilta ammattioppailta on kuulunut hienoja uutisia mereltä. Tänä syksynä saalismäärät ovat olleet jopa vielä parempia kuin kahtena edellisenä syksynä ja seassa on ollut myös todellisia suurlohia. Toivottavasti nämä kalat nousevat lukuisina ensi kaudella jokeen ja saamme nauttia Tornionjoella upeasta lohenkalastuksesta ja lohikannan kehityksestä myös tulevina kesinä!
 |
| Kun CR-kalastus tapahtuu oikeaoppisesti, pääsee lohi takaisin valtakuntaansa vahingoittumattomana. |
-Naamisuvanto-
